Koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa ei yksi viljelijä ole pystynyt tuottamaan yhtä suuria määriä ruokaa – jopa yli 160 hengen tarpeisiin. Tämä temppu ei onnistuisi ilman tehokkaita koneita, mutta vielä huipputehoa tärkeämpää on sitkeä vääntö laajalla kierrosalueella. Itse asiassa ei ole liioiteltua väittää, että nimenomaan vääntö ruokkii niin ihmiset kuin karjankin.
Kun Suomen maataloutta alettiin koneistaa 1950-luvun alussa, suunnitteli AGCO Powerin Linnavuoren tehdas 15-hevosvoimaisen traktorinmoottorin. Vaikka irvailijat kutsuivat tuotetta ”piikkilangankiristimeksi”, palveli se tuhansia pientiloja vetämällä sisukkaan verkkaisesti yksisiipistä auraa. Vertailun vuoksi AGCO Powerin uusin moottori, CORE75, tuottaa noin 300 hevosvoimaa huikealla 1450 Nm väännöllä.
”CORE-moottoriperheessä on lähtökohtaisesti mm. turbon sovituksella kavennettu kierrosaluetta, mutta laajennettu vääntöaluetta” kertoo AGCO Powerin Account Manager Tapani Katila. ”Meille on aina ollut selkeää, että työkoneessa tarvitaan vääntöä, ja suunnitellessa moottori puhtaalta pöydältä on voitu tehdä iso harppaus väännössä kestävyyden kärsimättä.”
Vääntöä matalilla kierroksilla
Reippaalle väännölle alhaisilla kierroksilla on käyttöä traktoreissa ja muissa työkoneissa. Se mahdollistaa ripeän liikkeelle pääsyn myös työlaitteiden kanssa, raskaan perävaunun sujuvan vetämisen, tehokkaamman maanmuokkauksen ja taloudellisemman työnteon.
”Vääntö mahdollistaa, että yksi ihminen pystyy tuottamaan enemmän tuotantotyötä”, summaa Tapani Katila. ”Vääntävän traktorin perässä voi vetää leveämpiä auroja ja isompia työlaitteita, jolloin viljelijä tienaa yhdellä pellonkaistaleella enemmän vähemmillä ajokerroilla.”
Tasaista vääntöä ja vääntöpiikkejä
Työkonekäytössä väännön tarve voi olla tasaisen tappavaa koko työvuoron ajan esimerkiksi vesipumppua käytettäessä. Ja sadonkorjuuaikaan työvuorojen venyessä ympärivuorokautisiksi täytyy moottorinkin jaksaa antaa jatkuvasti parasta vääntöään.
”Toisesta näkökulmasta taas väännön tarve esiintyy piikkinä”, Katila muistuttaa. ”Kun kaivinkoneen kuokka osuu maahan, metsäkone kaataa puuta tai pyöräkuormaaja ajaa kasaan, tarvitaan vääntöä nopeasti tai kone sammuu.”
Vääntö tuottaa lihaa ja maitoa
Valtran testikuljettaja Tero Nenonen kertoo siitä, miten vääntö on tärkeää elintarvikkeiden tuotantoketjun alkupäässä.
”Maidon tuottaminen on nykypäivänä pienistä asioista kiinni ja karjan ruokkiminen kellontarkkaa”, Nenonen mainitsee esimerkin. ”Ajosilppurilla on hyvinkin tarkka kierroslukualue, ja jos vääntö ei riitä, voi silppu jäädä liian pitkäksi ja lopputuloksena eläin ei saakaan siitä ravintoa kyllin nopeasti.”
Toinen hienon silpun etu on helpompi käsiteltävyys, kun säilörehua siirretään siilosta apevaunuun ja sekoitetaan siitä apetta.
”Mitä pienempää silppua saatu pellolla tehtyä, sitä vähemmän voimaa tarvitaan appeen sotkemiseen”, kertoo Nenonen. ”Alkupään laatu vaikuttaa loppupään laatuun, ja pienikin parannus väännössä ja polttoainetehokkuudessa tuo merkittäviä vaikutuksia lopputulokseen.”
Nenosen mukaan koko ketjun onnistuessa on pellolla saatu energiatehokkaasti energia oikeaan muotoon ja siirrettyä tuotantoeläimeen.
Väännössä on tulevaisuus
Tilakokojen kasvaessa maantiesiirtymätkin pitenevät, ja raskaasti kuormatulla traktorilla pitää pysyä liikenteen tahdissa. Silloin on tärkeää, että kone vastaa kaasuun ja erilaisissa maastonmuodoissakin traktori pääsee alta pois.
”Yleensä vääntöä ja voimaa pitäisi olla aina vähän lisää”, virnistää Nenonen. ”Mutta samassa suhteessa voiman ja väännön kanssa kasvaa myös käyttäjän ammattitaidon merkitys, että vältetään koneiden vauriot. On oleellista ymmärtää, mitä vääntö on.”
”Vääntö tuottaa tunteen, että kone vastaa kaasuun ja tekee oikeita asioita”, kiteyttää Tapani Katila osaltaan. ”Vääntö liitetään suoraan siihen, että moottori tuntuu koko tehokäyrän alueella tehokkaalta ja on mielekäs ajaa.”
Radikaalisti kohti hiilineutraalisuutta: AGCO Power on kehittänyt täysin uuden moottoriperheen työkoneille