1990-luku – Suurten muutosten ja päätösten aika

Linnavuoressa tehtiin 90-luvulla monia merkittäviä päätöksiä, joilla oli pitkäaikaisia vaikutuksia. Lisäksi tehtaalla siirryttiin isojen kuutosten valmistukseen ja se alkoi erikoistumaan off-highway -moottoreihin.

Vuonna 1986 Valmet oli solminut yhteistyösopimuksen itävaltalaisen Steyr-Daimler-Puch AG:n kanssa. Yhtenä tavoitteena oli kehittää uusi dieselmoottorisukupolvi ja jakaa sen tuotanto Nokian ja Steyrin tehtaiden kesken. Kehitystyön loppusuoralla Deutzin omistajapankki Deutsche Bank sopi Steyrin omistajapankin Kreditanstaltin kanssa Deutzin ja Steyrin entistä läheisemmästä yhteistyöstä. Valmetille tämä ei sopinut, koska vaarana oli oman moottorituotannon lopettaminen. Deutz ei moottorivalmistajana olisi hyväksynyt toista moottorimerkkiä. Näin kävikin. Kyseinen yhteistyö lopetti Steyrin omien kuorma-autojen ja traktoreitten moottorivalmistuksen. Valmet päätti viedä kehitystyön omin voimin sarjavalmistukseen.

Uusi moottorisarja saatiin ennätysajassa tuotantoon juuri sopivasti uuden sukupolven traktorimalleihin vuoden 1991 lopulla. Kehitystyössä oli jo alun perin otettu huomioon tulevat kiristyvät päästömääräykset ja meluntorjunta. Alun alkaen moottorit mitoitettiin turboahtamista ja välijäähdytystä silmällä pitäen.

Vuonna 1993 Steyr Landmaschinentechnik ryhtyi moottoriasiakkaaksi kehittäessään oman suuren traktorisarjansa, joka pohjautui M-F:n voimansiirtoon. Moottorien osalta Steyr siis palasi jo vuonna 1986 kaavailtuun lähtöruutuun, Valmet-moottorien käyttäjäksi. 1990 luvun loppupuolella sujuva yhteistyö Steyrin kanssa toi markkinoille ensimmäisen sähköisesti ohjatun SisuDiesel-moottorin, joka otettiin käyttöön yhdessä Steyrin kehittämän portaattomasti säätyvän CVT-voimansiirron kanssa.

Isot kutoset mukaan

Massey-Ferguson oli saanut niin paljon hyvää palautetta Valmet-dieseleistä 6 sylinterisissä traktoreissaan ja Dronningborgin valmistamissa puimureissaan, että se päätti v. 1995 laajentaa Valmet-moottorein varustettua traktorimallistoaan uusilla teholuokilla 200 hv saakka. Isotehoisin malli oli varustettu täysin uudella pitempi-iskuisella 7,4 litran moottorilla, kun pienemmät mallit käyttivät edelleen 6,6 litraista turbokonetta.

Nokialla mietittiin, miten 612:n järeys voitaisiin käyttää jatkossa hyödyksi ja niin lausuttiin syntysanat tähän asti kaikkien aikojen tehokkaimmalle Valmet-dieselille. Moottorin sylinteritilavuudeksi tuli 8,4 litraa, potentiaalia yli 330hv, jopa 400 hv tehoihin leikkuupuimurikäytössä, ja se esiteltiin Agritechnika-näyttelyssä Hannoverissa marraskuussa 1995. Tuolloin Valmet-dieselillä oli jo 13 % markkinaosuus Euroopan leikkuupuimurimarkkinoilla, pääasiakkaina Dronningborg Industries ja Sampo-Rosenlew.

1990-luvun alkupuolella pohdittiin, voiko dieselmoottoritehdas selviytyä 12 000 moottorin vuosittaisella valmistusmäärällä, kun esimerkiksi monet kilpailevat valmistajat tekevät yli 100 000 saman teholuokan moottoria vuodessa. Kokemukset vuosien varrella olivat osoittaneet, että samat moottorin ominaisuudet eivät toimi optimaalisesti sekä maantiellä kuorma-autossa että maataloustraktorissa pellolla tai metsätraktorissa metsässä. Lisäksi on-road-ajoneuvoille oli jo tulossa pakokaasujen päästömääräykset, jotka poikkesivat tulevista off-road-koneiden vaatimuksista. Myöskään resurssit eivät olisi riittäneet molempien kehittämiseen. Epäiltiin myös siitä, löytäisivätkö moottorit riittävästi asiakkaita kannattavaan toimintaan. Tämä ratkaistiin päätöksellä, että tehdas erikoistuisi off-road-moottoreihin.

Linjaus nosti dieseleiden aseman erilleen massatuotteista. Joustavuus viritettiin vastaamaan asiakkaiden tarpeita periaatteella: ”Kertokaa, millaisen moottorin tarvitsette, niin me teemme sen teille”. Moottorin kylkeen asennettuun ID-tarraan kirjoitettiin myös koonneen asentajan nimi.

Dieseltehtaalle kehitettiin jo varhaisessa vaiheessa suunnitelmat, joilla varauduttiin voimaanastuvien päästömääräysten täyttöön hyödyntäen johtavien polttoainelaitteitten toimittajien uusimpia komponentteja sekä yhteistyötä alan johtavien tutkimuslaitosten kanssa.

Biodieselvalmius tuli sisäänrakennettuna Steyr-yhteistyöstä, olihan Itävalta kasviöljyihin perustuvan esteröidyn polttoaineen pioneeri Euroopassa.

Linnavuoren rakennemuutos

Vielä 1990-luvulle tultaessa Linnavuoren tehtaalla oli useita tuotelinjoja, ja dieselmoottorit olivat niistä suurin. Tehtaasta tuli Pohjoismaiden johtava erikoistyöstökoneiden ja joustavien valmistusjärjestelmien (FMS) toimittaja. Sen verran tehtaan alkuperäisestä liikeideasta oli jäljellä, että vuoren sisässä huollettiin armeijan lentokoneiden suihkumoottoreita. Dieselmoottorituotannon ohessa oli jo 1950 luvulta lähtien kehittynyt dieselvaravoimaloitten valmistus.

Kun Valmet Oy:ssä aloitettiin rakennemuutokset 1990-luvun alussa, Linnavuoren alueelle syntyi kolme tehdasyksikköä: Dieseltuotteet, joihin kuuluivat myös hammaspyörät ja dieselvaravoimalat, Valmet Tehdasautomaatio ja Valmet Aviationiin kuuluva suihkumoottoreitten huolto-osasto.

Kun Valmet Oy:n ja Sisun välillä tehtiin omistusjärjestelyjä keväällä 1994, Dieseltuotteet ja Tehdasautomaatio siirtyivät uuteen Sisuun ja lentomoottorit Patria Finaviteciin. Koska Sisun liikeidea perustui kumipyörillä liikkuviin ajoneuvoihin ja työkoneisiin, Tehdasautomaatio myytiin Mercantile Oy:lle vuoden 1995 lopulla. Moottoritehtaan nimeksi tuli tässä yhteydessä SisuDiesel ja hieman myöhemmin myös moottoreiden tuotenimeksi Valmetin sijaan SisuDiesel. Vuonna 1994 ylittyi ensimmäisen kerran 10 000 valmistetun moottorin merkkipaalu.

Dieseltehtaasta muodostui Pohjoismaiden suurin hammaspyörien valmistaja, oman moottoritehtaan rinnalla pääasiakkaanaan Traktoritehdas. Lisää kantavuutta antoi toimitussopimus Syncro-vaihteistojen toimituksista kanadalaisen Bombardierin moottorikelkkatehtaille. Kelkat lienevät olleet Linnavuoren ”erikoisharrastus”, kehittihän tehdas jo 70-luvun alussa Terri-telamaasturin. Valmiiden vaihteistojen asiakkaisiin lukeutui myös Sampo-Rosenlew.

Toimitukset Sisu-Konsernin muihin yksiköihin lisääntyivät 90-luvun puolivälissä voimakkaasti. Sisu Logging, nykyinen Komatsu Forest, yksi maailman johtavista metsäkoneiden kehittäjistä ja valmistajista polveutuen Valmet-traktoreista, käyttää omia dieseleitä. Sisu Terminal Systemsin asiakkaiden käyttökokemukset osoittivat, että omalla moottorilla satamakoneille saatiin pitempi käyttöikä kuin kilpailevilla moottorimerkeillä.

Myös omistussuhteet vaihtuivat, kun Partek osti enemmistöosakkuuden Sisu-konsernista Suomen valtiolta vuonna 1997. Tämä muutos merkitsi myös merkittävää lisäpanostusta ja resursseja moottoreiden tuotekehitykseen ja tuotantoon. Toimitukset alkoivat myös konsernin metsäkonetehtaalle Wisconsiniin USA:han ja myös Kanadaan.