LinkedIn Facebook Instagram Twitter
AGCO Power at INTERMAT 2024 >>

Vuosikymmenet

  • 1940
  • 1950
  • 1960
  • 1970
  • 1980
  • 1990
  • 2000
  • 2010

Linnavuoren moottoritehdas syntyy

Nokian Siuron kylän Linnavuoreen rakennettiin Suomen toinen lentomoottoritehdas vuonna 1942. Tehtaan päätehtävä oli toimia lentomoottoreiden korjaustyön ydinpaikkana.

Tampereella toimineen Valtion Lentokonetehtaan moottoriosasto oli sodan uhatessa sijoitettu Kokkolaan. Hankala välimatka loi tarpeen uuden lentomoottoritehtaan perustamiseen. Paikaksi valikoitui Nokian kauppalan alueella, lähellä Siuron kylää sijainnut muinaishistoriallinen Linnavuori. Vuori mahdollisti luolatilojen louhimisen, rautatie oli lähellä ja sähkön saanti oli helposti järjestettävissä. Rakennustyöt alkoivat vuoden 1942 marraskuussa.

Tuotannollinen toiminta aloitettiin osin keskeneräisissä tiloissa maaliskuussa 1944. Ensimmäinen työ oli 30 VL Myrsky II -hävittäjäkoneen rungon kokoonpano. Seuraavaksi käynnistyi lentokonepotkureiden kunnostus ja loppukesästä toiminnan aloitti laakerivalimo. Tehtaan alkuperäiseen tarkoitukseen, lentomoottoreiden korjaustyöhön, päästiin vasta sodan jälkeen vuonna 1947.

Sotakorvaustuotanto ja dieselmoottorien valmistus

Sodan päätyttyä tehdas siirtyi lähes täysin sotakorvaustuotantoon. Linnavuoreen valikoitui miltei kaikki tarvittavien dieselmoottorien sekä ilmakompressorien valmistus. Toimitusten kireä aikataulu ei mahdollistanut omaa suunnittelua, vaan oli turvauduttava Ruotsista saataviin lisensseihin. Sotakorvauskuunareita varten tehtiin 60 June-Munktell -raakaöljymoottoreita. Skandiaverkenin lisenssillä valmistettiin dieselmoottoreita vetureita varten ja Atlas Dieselin lisenssillä neljää eri kompressorimallia. Sotakorvaustuotteista ainoastaan kompressorit säilyivät tuotannossa aina 1960-luvulle saakka

Omaan tuotekehitykseen perustuvien dieselmoottorien valmistus alkoi vuonna 1946, jolloin tehtiin pieniä sarjoja 440- ja 648-mallin moottoreita lähinnä meri- ja aggregaatti käyttöön. Osa niistä ehti jo sotakorvaustoimituksiin ja sen jälkeen niitä toimitettiin vielä Neuvostoliittoon myytyihin laivoihin. Seuraavana vuonna aloitettiin myös 4-sylinterisen ottomoottorin tuotekehitys Valmetin traktorin voimanlähteeksi. Sen polttoaineena oli joko bensiini tai petroli.

1940 luvun loppupuolella oli myös aloitettu suuremman dieselmoottorin tuotekehitys. Valtion Rautateillä oli tarve kevyelle henkilöjunalle, jonka voimanlähteeksi tarvittiin dieselmoottori. Junat tuli valmistamaan Valmetin Lentokonetehdas ja luonnollinen moottorin toimittaja oli Linnavuoren tehdas. Tuohon käyttöön kehitettiin suora 12 litran 8 sylinterinen moottori, joka kehitti 180 hv tehon. Jatkokehityksessä tästä tehtiin vielä varavoimakäyttöön välijäähdyttimellä ja kahdella ahtimella varustettu versio, joka kehitti 250 hv tehon.

Maatalouskoneiden voimanlähdetuotanto alkaa

Kultainen 50-luku toi mukanaan Valmet 15 -traktorin bensiinimottorin sarjavalmistuksen. Myös traktoriin tarkoitetun kolmisylinterin dieselmoottorin kehitys alkoi ja oli valmistuessaan innovatiivinen menestys.

Vuonna 1951 petroli- ja bensiinimoottori saatiin sarjavalmistukseen Valmet 15 -traktoria eli ”Piikkilangankiristäjää” varten. Sittemmin tehoa nostettiin 20 hevosvoimaan. Näin oli saanut alkunsa Linnavuoressa valmistettavien maatalouskoneiden voimanlähteiden tuotanto, joka tulisi jatkumaan voimakkaasti kehittyen seuraavalle vuosituhannelle saakka. Tehtiinpä tästä myös sovitus saksalaiseen Tempo-pakettiautoon tarkoituksena aloittaa auton maahantuonti ilman moottoria Länsi-Saksasta ja asentaa siihen Linnavuoressa tehty moottori. Tämä projekti ei kuitenkaan edennyt tuotantoasteelle saakka.

Kolmisylinterinen täysosuma

Pian aloitettiin myös pienen, traktoriin tarkoitetun, kolmisylinterisen dieselmoottorin kehitys. Sen sarjavalmistus alkoi vuonna 1957. Rakenteesta tuli täysosuma. Tulevaisuuden vaatimukset onnistuttiin ennakoimaan niin hyvin, ettei peruskonseptia ole tarvinnut muuttaa vuosikymmenien kuluessa. Siinä oli mm. märät sylinteriputket, suoraruiskutus ja läpihengittävä sylinterikansi.

Eräs kilpaileva valmistaja toi samalla rakenteella varustetun mallin ”maailman uutuutena” markkinoille vasta yli 50 vuotta myöhemmin.

Lisää tehoja, kiitos!

Traktorit kasvavat ja tuotantoon otetaan isompi nelisylinterinen moottori. Myös laivojen ja veneiden moottoreiden valmistus pitivät tehtaan väen kiireisenä.

Traktoreiden tehontarve kasvoi ja näin kolmosen rinnalle kehitettiin nelisylinterinen moottori, joka tuli tuotantoon vuonna 1963 Valmetin uutta ”isoa” traktoria varten. Edelleen vuonna 1969 näki päivänvalon Valmet-traktori, jonka voimanlähteenä ensimmäisenä maataloustraktorina maailmassa oli nelisylinterinen Valmet-turbomoottori. Tälle moottorille löytyi jo muitakin käyttökohteita kotimaasta, kuten esimerkiksi Valmet metsäkoneet ja Sisun kuorma-autot.

Laiva- ja venemoottorien valmistus

Tanskalaisen Burmeister & Wainin kanssa tehdyn lisenssisopimuksen mukaisesti valmistettiin myös isompia laivan apumoottoreita Valmetin telakoille. Näiden valmistus jatkui aina 1980-luvun alkupuolelle saakka.

1950- ja 60-luvuilla valmistettiin myös varsin merkittävä määrä pieniä yksisylinterisiä Vire-venemoottoreita, joita käytettiin laajalti myös purjeveneiden apumoottoreina.

 

Tunnettuus nousuun

Suomessa kehitettiin laajempaan käyttöön tarkoitettu moottorisarja, josta erityisesti Comprex-ahtimella varustettu moottori sai paljon kiinnostusta osakseen. Kansainvälistä tunnettuutta antoi Valmet-turbointercooler-moottorilla varustettu Pasi-miehistönkuljetusajoneuvo, josta tuli YK-joukkojen suosikki Pohjoismaissa.

Vuonna 1974 valmistui jo 50 000. moottori. Vuosikymmenen alkupuoli oli käytetty tehokkaasti kokonaan uuden moottorisarjan kehityksessä, jolle oli ajateltu saatavan merkittäviä käyttökohteita muualtakin kuin vain Valmetin traktoreista ja muista ”perheen” tuotteista.

Uusi moottorisarja syntyy

Vuosikymmenen puolivälissä vihittiin käyttöön täysin uusi moottoreiden kokoonpanohalli, jossa uudesta moottoriperheestä ensimmäisenä näki päivänvalon 6-sylinterinen 6,6 litran turbomoottori. Vuosikymmenen lopulla tähän perheeseen syntyivät myös kolme- ja nelisylinteriset mallit. Näiden mukana oli myös paineaalto-ahtamistekniikalla varustettu nelosmoottori, jota on nimitetty vahvasti vääntävien koneiden äidiksi peräti 424 Nm väännöllään ja 27 % momentin nousullaan. Luvut olivat ennennäkemättömiä tuohon aikaan. Tämä maailman ensimmäinen, sveitsiläisellä BBC:n Comprex-ahtimella varustettu sarjavalmistettu moottori sai aikaan myös vilkkaan keskustelun aiheesta moottorimaailmassa.

Jo 70-luvun alusta Sampo-Rosenlew -leikkuupuimurit olivat Valmet-moottorin käyttäjiä. Vuonna 1974 asiakkaaksi saatiin myös tanskalainen puimurivalmistaja Dronningborg, josta tuli sittemmin erityisen hyvä referenssi suurille kuusisylinterisille moottoreille.

Suositut Valmet-dieselit

Sekä neljä- että kuusisylinteriset Valmet-dieselit olivat tuotannossa Sisun kuorma-, linja- ja kirjastoautoihin aina 1990-luvun alkupuolelle saakka. Kansainvälistä tunnettuutta antoi Valmet-turbointercooler-moottorilla varustettu Pasi-miehistönkuljetusajoneuvo, joka saavutti suosikkiaseman YK:n pohjoismaisissa joukoissa turvallisuutensa ansiosta.

Tempo ei jäänyt ainoaksi yritykseksi asentaa linnavuorelainen maahantuotavaan autoon. Sarjatuotantoasteelle eteni neljä- ja kuusisylinteristen moottoreiden käyttö Fargo ja Dodge kuorma- ja linja-autoissa, joista suuri osa toimitettiin Postin käyttöön. Asennettiinpa nelosmoottoreita jonkin verran maahantuojan toimesta myös Jeep-maastoautoihin.

Valmet-metsätraktorit olivat luonnollisesti käyttäjiä saman konsernin tehtaana, mutta myös monet pohjoismaiset kaivurivalmistajat. Muun muassa ARA, Lokomo ja Lännen päätyivät Valmet-moottoreitten käyttäjiksi. Edelleen käyttäjiä oli muissakin työkoneissa, kuten Lokomon mobiilinosturit, Valmetin trukit ja konttilukit, jotka sittemmin valloittivat maailman satamat ja toivat nopeassa tahdissa runsaasti käyttötunteja ja -kokemuksia, jotka hyödyttivät myös tuotekehitystä.

Dieseltehtaan tuotannossa olivat myös dieselgeneraattorit, joita myytiin lähinnä kotimaahan, mutta vuonna 1992 patentoitua V-aggregaattia myytiin suurehko erä Bundespostille Saksaan. Valmet-moottoreita on myyty huomattavat määrät myös merimoottoreiksi eri puolille maailmaa. Saudi-Arabiaan on toimitettu tuhatkunta paikallismoottoria sadetuspumppujen voimanlähteeksi.

Tekniset kilpailuvaltit syntyvät

Uusi polttoaine- ja ahtamistekniikka sekä innovatiivinen moottorikehitys toivat mukanaan kehityssaavutuksia, jotka ovat AGCOn valmistamien moottoreiden tavaramerkkejä vielä tänäkin päivänä.

Kun Valmet osti Volvon traktoritoiminnat vuonna 1979, neuvottelupöydässä tärkeänä kysymyksenä oli komponenttien vaihto Volvo BM:n kanssa. Uuteen mallistoon kolmi- ja nelisylinterisksi moottoreiksi valittiin Valmetit. Tätä tarkoitusta varten vasta muutaman vuoden ikäinen moottorimallisto kehitettiin edelleen toisen sukupolven modulaariseksi moottoriperheeksi. Merkittävin ero vanhaan oli, että niistä tehtiin osa traktorin kantavaa rakennetta.

AGCO Power -moottoreiden tavaramerkki

Rakenneominaisuus on pysynyt ja kehittynyt edelleen, sekä tullut myös osaksi koko AGCO:n traktoriperhettä – onpahan tuon piirteen tainnut joku kilpailijakin omia tuotteisiinsa. Uudella polttoaine- ja ahtamistekniikalla saavutettiin myös erinomaiset vääntö- ja sitkeysominaisuudet, joista vuosien saatossa on tullutkin Valmet-, SisuDiesel-, ja AGCO Power -moottoreiden tavaramerkki.

Suuret puimurit ja kuorma-autot tarvitsivat enemmän voimaa. Tästä syystä Nokialla ryhdyttiin 80-luvun alkupuolella kehittämään 7,4 litran järeää kuutosmoottoria, joka tuli tuotantoon 1985. Moottorin kehitystyössä tehtiin tärkeä innovaatio: sylinteriputki tuettiin myös keskeltä. Se oli ainutlaatuinen tekninen ratkaisu tämän kokoisessa moottorissa. Rakenteella on monia ominaisuuksia, joita kilpailevista moottoreista löydy tänäkään päivänä. Sen jäykistävä vaikutus eliminoi ”märkäputkisille” moottoreille ominaista sylinteriputkien värähtelystä syntyvää syöpymistä eli kavitaatiota. Tuenta varmistaa myös sylinteriputken pysymisen pyöreänä, jolloin öljynkulutus vähenee ja hiukkaspäästöt pienenevät samassa suhteessa. Vastaavasti jäähdytysneste kiertää tehokkaammin sylinteriputken ylimmäisessä osassa, juuri siellä missä lämpökuormitus on suurin.

Valmetin pyöräkuormaajienkin valmistus omalla kuutosmoottorilla siirrettiin joksikin aikaa tuotannon kapasiteetin tasaamiseksi Tampereen tehtaalta Linnavuoreen.

Suurten muutosten ja päätösten aika

Linnavuoressa tehtiin 90-luvulla monia merkittäviä päätöksiä, joilla oli pitkäaikaisia vaikutuksia. Lisäksi tehtaalla siirryttiin isojen kuutosten valmistukseen ja se alkoi erikoistumaan off-highway -moottoreihin.

Vuonna 1986 Valmet oli solminut yhteistyösopimuksen itävaltalaisen Steyr-Daimler-Puch AG:n kanssa. Yhtenä tavoitteena oli kehittää uusi dieselmoottorisukupolvi ja jakaa sen tuotanto Nokian ja Steyrin tehtaiden kesken. Kehitystyön loppusuoralla Deutzin omistajapankki Deutsche Bank sopi Steyrin omistajapankin Kreditanstaltin kanssa Deutzin ja Steyrin entistä läheisemmästä yhteistyöstä. Valmetille tämä ei sopinut, koska vaarana oli oman moottorituotannon lopettaminen. Deutz ei moottorivalmistajana olisi hyväksynyt toista moottorimerkkiä. Näin kävikin. Kyseinen yhteistyö lopetti Steyrin omien kuorma-autojen ja traktoreitten moottorivalmistuksen. Valmet päätti viedä kehitystyön omin voimin sarjavalmistukseen.

Uusi moottorisarja saatiin ennätysajassa tuotantoon juuri sopivasti uuden sukupolven traktorimalleihin vuoden 1991 lopulla. Kehitystyössä oli jo alun perin otettu huomioon tulevat kiristyvät päästömääräykset ja meluntorjunta. Alun alkaen moottorit mitoitettiin turboahtamista ja välijäähdytystä silmällä pitäen.

Vuonna 1993 Steyr Landmaschinentechnik ryhtyi moottoriasiakkaaksi kehittäessään oman suuren traktorisarjansa, joka pohjautui M-F:n voimansiirtoon. Moottorien osalta Steyr siis palasi jo vuonna 1986 kaavailtuun lähtöruutuun, Valmet-moottorien käyttäjäksi. 1990 luvun loppupuolella sujuva yhteistyö Steyrin kanssa toi markkinoille ensimmäisen sähköisesti ohjatun SisuDiesel-moottorin, joka otettiin käyttöön yhdessä Steyrin kehittämän portaattomasti säätyvän CVT-voimansiirron kanssa.

Isot kutoset mukaan

Massey-Ferguson oli saanut niin paljon hyvää palautetta Valmet-dieseleistä 6 sylinterisissä traktoreissaan ja Dronningborgin valmistamissa puimureissaan, että se päätti v. 1995 laajentaa Valmet-moottorein varustettua traktorimallistoaan uusilla teholuokilla 200 hv saakka. Isotehoisin malli oli varustettu täysin uudella pitempi-iskuisella 7,4 litran moottorilla, kun pienemmät mallit käyttivät edelleen 6,6 litraista turbokonetta.

Nokialla mietittiin, miten 612:n järeys voitaisiin käyttää jatkossa hyödyksi ja niin lausuttiin syntysanat tähän asti kaikkien aikojen tehokkaimmalle Valmet-dieselille. Moottorin sylinteritilavuudeksi tuli 8,4 litraa, potentiaalia yli 330hv, jopa 400 hv tehoihin leikkuupuimurikäytössä, ja se esiteltiin Agritechnika-näyttelyssä Hannoverissa marraskuussa 1995. Tuolloin Valmet-dieselillä oli jo 13 % markkinaosuus Euroopan leikkuupuimurimarkkinoilla, pääasiakkaina Dronningborg Industries ja Sampo-Rosenlew.

1990-luvun alkupuolella pohdittiin, voiko dieselmoottoritehdas selviytyä 12 000 moottorin vuosittaisella valmistusmäärällä, kun esimerkiksi monet kilpailevat valmistajat tekevät yli 100 000 saman teholuokan moottoria vuodessa. Kokemukset vuosien varrella olivat osoittaneet, että samat moottorin ominaisuudet eivät toimi optimaalisesti sekä maantiellä kuorma-autossa että maataloustraktorissa pellolla tai metsätraktorissa metsässä. Lisäksi on-road-ajoneuvoille oli jo tulossa pakokaasujen päästömääräykset, jotka poikkesivat tulevista off-road-koneiden vaatimuksista. Myöskään resurssit eivät olisi riittäneet molempien kehittämiseen. Epäiltiin myös siitä, löytäisivätkö moottorit riittävästi asiakkaita kannattavaan toimintaan. Tämä ratkaistiin päätöksellä, että tehdas erikoistuisi off-road-moottoreihin.

Linjaus nosti dieseleiden aseman erilleen massatuotteista. Joustavuus viritettiin vastaamaan asiakkaiden tarpeita periaatteella: ”Kertokaa, millaisen moottorin tarvitsette, niin me teemme sen teille”. Moottorin kylkeen asennettuun ID-tarraan kirjoitettiin myös koonneen asentajan nimi.

Dieseltehtaalle kehitettiin jo varhaisessa vaiheessa suunnitelmat, joilla varauduttiin voimaanastuvien päästömääräysten täyttöön hyödyntäen johtavien polttoainelaitteitten toimittajien uusimpia komponentteja sekä yhteistyötä alan johtavien tutkimuslaitosten kanssa.

Biodieselvalmius tuli sisäänrakennettuna Steyr-yhteistyöstä, olihan Itävalta kasviöljyihin perustuvan esteröidyn polttoaineen pioneeri Euroopassa.

Linnavuoren rakennemuutos

Vielä 1990-luvulle tultaessa Linnavuoren tehtaalla oli useita tuotelinjoja, ja dieselmoottorit olivat niistä suurin. Tehtaasta tuli Pohjoismaiden johtava erikoistyöstökoneiden ja joustavien valmistusjärjestelmien (FMS) toimittaja. Sen verran tehtaan alkuperäisestä liikeideasta oli jäljellä, että vuoren sisässä huollettiin armeijan lentokoneiden suihkumoottoreita. Dieselmoottorituotannon ohessa oli jo 1950 luvulta lähtien kehittynyt dieselvaravoimaloitten valmistus.

Kun Valmet Oy:ssä aloitettiin rakennemuutokset 1990-luvun alussa, Linnavuoren alueelle syntyi kolme tehdasyksikköä: Dieseltuotteet, joihin kuuluivat myös hammaspyörät ja dieselvaravoimalat, Valmet Tehdasautomaatio ja Valmet Aviationiin kuuluva suihkumoottoreitten huolto-osasto.

Kun Valmet Oy:n ja Sisun välillä tehtiin omistusjärjestelyjä keväällä 1994, Dieseltuotteet ja Tehdasautomaatio siirtyivät uuteen Sisuun ja lentomoottorit Patria Finaviteciin. Koska Sisun liikeidea perustui kumipyörillä liikkuviin ajoneuvoihin ja työkoneisiin, Tehdasautomaatio myytiin Mercantile Oy:lle vuoden 1995 lopulla. Moottoritehtaan nimeksi tuli tässä yhteydessä SisuDiesel ja hieman myöhemmin myös moottoreiden tuotenimeksi Valmetin sijaan SisuDiesel. Vuonna 1994 ylittyi ensimmäisen kerran 10 000 valmistetun moottorin merkkipaalu.

Dieseltehtaasta muodostui Pohjoismaiden suurin hammaspyörien valmistaja, oman moottoritehtaan rinnalla pääasiakkaanaan Traktoritehdas. Lisää kantavuutta antoi toimitussopimus Syncro-vaihteistojen toimituksista kanadalaisen Bombardierin moottorikelkkatehtaille. Kelkat lienevät olleet Linnavuoren ”erikoisharrastus”, kehittihän tehdas jo 70-luvun alussa Terri-telamaasturin. Valmiiden vaihteistojen asiakkaisiin lukeutui myös Sampo-Rosenlew.

Toimitukset Sisu-Konsernin muihin yksiköihin lisääntyivät 90-luvun puolivälissä voimakkaasti. Sisu Logging, nykyinen Komatsu Forest, yksi maailman johtavista metsäkoneiden kehittäjistä ja valmistajista polveutuen Valmet-traktoreista, käyttää omia dieseleitä. Sisu Terminal Systemsin asiakkaiden käyttökokemukset osoittivat, että omalla moottorilla satamakoneille saatiin pitempi käyttöikä kuin kilpailevilla moottorimerkeillä.

Myös omistussuhteet vaihtuivat, kun Partek osti enemmistöosakkuuden Sisu-konsernista Suomen valtiolta vuonna 1997. Tämä muutos merkitsi myös merkittävää lisäpanostusta ja resursseja moottoreiden tuotekehitykseen ja tuotantoon. Toimitukset alkoivat myös konsernin metsäkonetehtaalle Wisconsiniin USA:han ja myös Kanadaan.

Digitalisaatio tehostaa valmistusta

Vuonna 2000 Linnavuoressa valmistettiin ensimmäisen kerran yli 20 000 moottoria. Vuosituhannen vaihteen jälkeen sähköinen ohjausjärjestelmä otettiin käyttöön yhä useammassa moottorityypissä ja asiakassovelluksissa.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen moottoreiden tuotekehitys jatkui kiihtyvällä tahdilla. Moottoreiden sähköinen ohjausjärjestelmä otettiin käyttöön yhä useammissa moottorityypeissä ja asiakassovelluksissa. Yhteistyö asiakkaiden kanssa tiivistyi edelleen yhä kiristyvien päästömääräysten paineessa.

Vuonna 2000 valmistettiin ensimmäisen kerran yli 20 000 moottoria Linnavuoressa.

Vuonna 2002 oli vuorossa seuraava muutos, kun Kone-konserni osti Partekin koko osakekannan. Kuitenkin jo elokuussa 2003 henkilökunnalle kerrottiin esisopimuksesta, jonka Kone oli tehnyt moottoritehtaan myymisestä amerikkalaiselle AGCO Corporationille. Vuoden 2004 alussa sekä EU:n että USA:n kilpailuviranomaiset olivat kaupan hyväksyneet.

Tekninen kehitys jatkui edelleen rivakasti, mm. otettiin käyttöön yhteispainejärjestelmään perustuva polttoaineen ruiskutus, jota ohjataan jo kolmanteen sukupolveen edenneellä SisuTronic -ohjausjärjestelmällä.

AGCO:n omistajuuden myötä alkoivat myös toimitukset konsernin tuotantolaitoksille USA:n Kansasissa ja Minnesotassa. Kasvaneiden tehotarpeiden myötä vuonna 2007 lanseerattiin myös varsin ainutlaatuinen konfiguraatio tällä tehoalueella: 7-sylinterinen moottori. Moottorin julkistamistilaisuudessa Linnavuoressa SisuDieselin nimi myös vaihdettiin, uudeksi tuli AGCO Sisu Power lähentäen näin tehdasta uuteen konserniin myös imagollisesti. AGCO:n omistus on tuonut tullessaan merkittävät investoinnit niin tuotekehitykseen, tuotantojärjestelmiin, kuin tuotantotiloihinkin ja olemme liittyneet elimelliseksi osaksi globaalisti toimivaa konsernia.

Vuonna 2008 ylittyi jälleen yksi merkkipaalu tehtaan historiassa: yli 30 000 valmistettua moottoria. Brasilian tehtaan tuotanto mukaan luettuna kokonaismäärä oli jo lähes 45 000.

AGCO Powerin aika

Uusi nimi ja uudet kansainväliset tehtaat tähtäävät kasvun täyteiseen tulevaisuuteen.

Vuonna 2012 liiketoimintamme integroitiin entistä tiiviimmin AGCO-konsernin ydinliiketoimintaan vaihtamalla yrityksen nimeksi AGCO Power.

Kiinaan perustettiin vuonna 2012 moottoritehdas traktorikokoonpanon yhteyteen Changzhoun kaupunkiin vuokratiloihin. Samaan aikaan AGCO toteutti yhtä suurinta investointiaan rakentamalla omaa tehdasta noin viiden kilometrin päähän samassa kaupungissa. Moottorituotanto muutti uusiin tiloihin alkuvuodesta 2015, ja siellä valmistetaan vuosittain noin 10,000 3- ja 4-sylinterisiä moottoreita, jotka on kehitetty AGCO:n uuteen globaaliin traktoriperheeseen.

Etelä-Amerikkaan Argentiinaan perustettiin lähinnä vientitullien vuoksi moottoritehdas, jossa tuotanto alkoi vuonna 2015. Tuotantokapasiteetti on mitoitettu paikalliselle markkinoille valmistettavien traktoreiden ja puimureiden mukaan ollen alkuvaiheessa parisen tuhatta.

Ura AGCOlla

Tutustu avoinna oleviin työpaikkoihin

Tutustu

AGCO Power

Lue lisää AGCO Power yrityksestä

Lue Lisää

Ajankohtaista

Näytä kaikki